Sonja Saarikoski on yksi Suomen merkittävimmistä uuden sukupolven journalisteista. Hänet tunnetaan vaikuttavista pitkäformaattisista jutuistaan, syvällisistä yhteiskunnallisista teemoista ja tinkimättömästä tavastaan nostaa esiin hiljennettyjä ääniä. Hänen työnsä ei vain kerro tarinoita – se ravistelee, herättää keskustelua ja haastaa valtarakenteita.
Tässä artikkelissa tutustumme Saarikosken uraan, hänen tunnetuimpiin teoksiinsa ja siihen, miksi juuri hänestä on tullut yksi suomalaisen journalismin keskeisistä vaikuttajista.
Kuka on Sonja Saarikoski?
Sonja Saarikoski on vuonna 1989 syntynyt suomalainen toimittaja, tietokirjailija ja musiikkikriitikko. Hän asuu Helsingissä ja on uransa aikana työskennellyt useissa arvostetuissa suomalaisissa medioissa, kuten Image-lehdessä, Helsingin Sanomissa, Ylioppilaslehdessä ja Suomen Kuvalehdessä. Tällä hetkellä hän toimii Uusi Juttu -verkkojulkaisun toimituspäällikkönä ja kirjoittaa Long Playlle, joka tunnetaan laadukkaasta tutkivasta journalismistaan.
Saarikosken palkittu ja arvostettu ura
Sonja Saarikosken työ on saanut tunnustusta useaan otteeseen. Hänet on valittu Vuoden nuoreksi aikakauslehtitoimittajaksi vuonna 2017 Otavan kirjasäätiön toimesta. Lisäksi hän on ollut ehdolla arvostetun Suuren journalistipalkinnon saajaksi kahdesti: vuosina 2017 ja 2019.
Vuonna 2020 Saarikoski voitti Hulda Paulo -palkinnon tutkivasta musiikkijutusta. Viimeisimpänä hän voitti vuoden 2023 Kanava-palkinnon esikoistietokirjallaan Naisvangit – Rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa, joka käsittelee naisten rikollisuutta ja sen taustalla olevia yhteiskunnallisia mekanismeja.
Naisvangit – vaikuttava esikoistietokirja
Syksyllä 2023 julkaistu Naisvangit on Sonja Saarikosken esikoistietokirja, joka herätti heti ilmestyttyään laajaa keskustelua. Kirja nostaa esiin suomalaisen vankilajärjestelmän ja erityisesti naisvankien kokemuksia – tarinoita, joita harvoin kuullaan. Teos oli ehdolla Tieto-Finlandia-palkinnolle ja sai lopulta arvostetun Kanava-palkinnon.
Kirjassaan Saarikoski tarkastelee rikollisuuden juurisyitä, kuten väkivaltaista lapsuutta, päihteiden väärinkäyttöä ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta – aiheet, jotka ovat Suomessa yhä tabuja mutta ehdottoman tärkeitä ymmärtää.
Long Play ja journalistinen tyyli
Saarikoski on ollut keskeisessä roolissa Long Playn toimituksessa ja tunnetaan erityisesti syväluotaavista, yhteiskunnallisesti merkittävistä jutuistaan. Yksi hänen tunnetuimmista Long Play -artikkeleistaan on Sinun puolestas elää ja kuolla, joka käsittelee islaminuskoisten nuorten kokemuksia ja sitä, kuinka heistä tuli viranomaisten terrorismiepäilyn kohteita.
Hänen tyyliään leimaa tarkkuus, inhimillinen lähestymistapa ja halu tuoda näkyväksi niitä, jotka usein jäävät mediassa sivuun. Hänen juttunsa ovat paitsi journalistisesti laadukkaita myös kielellisesti hienostuneita.
Kriittinen ääni musiikkialalla
Sonja Saarikoski tunnetaan myös musiikkikriitikkona. Hän on kirjoittanut erityisesti klassisesta musiikista ja toiminut aktiivisesti musiikkialan eettisen keskustelun herättäjänä. Vuonna 2025 hän toimi Teosto-palkinnon esiraadin puheenjohtajana, ja hän on käsitellyt artikkeleissaan muun muassa seksuaalista häirintää Sibelius-Akatemiassa.
Miksi Sonja Saarikoski kiinnostaa suomalaisia?
Saarikosken työ resonoi vahvasti suomalaisten kanssa, koska hän uskaltaa nostaa esiin vaikeita ja usein vaiettuja aiheita. Olipa kyse rikollisuudesta, syrjäytymisestä, vallan väärinkäytöstä tai kulttuurialan epäkohdista, hän tekee sen vastuullisesti, empaattisesti ja faktapohjaisesti.
Hänen työnsä osoittaa, että journalismilla voi olla syvällinen yhteiskunnallinen vaikutus – ei vain tiedon jakajana, vaan myös suunnan näyttäjänä ja rakenteiden kyseenalaistajana.
Yhteenveto
Sonja Saarikoski on yksi Suomen merkittävimmistä nykytoimittajista, jonka panos kotimaiseen mediaan on kiistaton. Hänen työnsä Long Playssa ja tietokirjailijana on vahvistanut hänen asemaansa ajankohtaisena, rohkeana ja arvostettuna journalistina. Hänen tarinansa ja työnsä ovat esimerkkejä siitä, kuinka yksi ääni voi muuttaa keskustelua – ja koko yhteiskuntaa.