Tauno Pasanen on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista henkilöistä. Hänen nimensä nousi otsikoihin vuonna 1969, kun Pihtiputaan Korppisten kylässä tapahtui yksi Suomen järkyttävimmistä poliisisurmista. Tämä artikkeli käsittelee, kuka Tauno Pasanen oli, mitä todella tapahtui maaliskuussa 1969, ja miten tapaus vaikutti suomalaiseen yhteiskuntaan.
Varhainen elämä ja tausta
Tauno Veikko Pasanen syntyi 19. huhtikuuta 1934 Pihtiputaalla, Keski-Suomessa. Hän eli pitkään tavallista elämää ja oli naimisissa, mutta taustalla vaikuttivat useat ongelmat kuten alkoholismi, väkivaltaisuus ja taloudellinen epävarmuus. Nämä tekijät johtivat lopulta traagisiin tapahtumiin, jotka jättivät lähtemättömän jäljen Suomen lähihistoriaan.
Pihtiputaan poliisisurmat – maaliskuu 1969
Mitä tapahtui?
7. maaliskuuta 1969 Tauno Pasanen riitautui vaimonsa kanssa kotonaan Pihtiputaalla ja ajoi perheensä ulos talosta. Naapurit hälyttivät poliisit paikalle rauhoittamaan tilannetta. Kun neljä poliisia – Raimo Valta, Olavi Nykänen, Kalevi Kilpeläinen ja Paavo Voutilainen – saapuivat Pasasen kotiin, tapahtumat etenivät nopeasti traagiseen suuntaan.
Pasanen ampui kaikki neljä poliisia metsästyskiväärillä (kaliberiltaan 7×33 mm). Ampuminen kesti vain noin minuutin. Surmatyö järkytti koko Suomea: neljä poliisia menetti henkensä yhden ainoan väkivaltaisen teon seurauksena – tapaus, jollaista ei ollut tapahtunut koskaan aiemmin itsenäisen Suomen historiassa.
Tuomio ja vankilavuodet
Pasanen pidätettiin tapahtumapaikalta välittömästi. Hän oli pidätyshetkellä noin 1,2 promillen humalassa. Oikeudenkäynnissä hänet todettiin syylliseksi neljään murhaan ja hän sai elinkautisen vankeustuomion. Hän istui vankilassa lähes 13 vuotta.
Vuonna 1982 tasavallan presidentti Mauno Koivisto armahti Pasasen, ja hän vapautui elinkautisesta vankeudesta. Päätös herätti laajaa keskustelua mediassa ja kansalaisten keskuudessa – osa piti armahdusta oikeutettuna, osa taas vastusti sitä jyrkästi.
Uusi rikos – vaimon surma 1996
Pasanen eli vapautumisensa jälkeen pitkään ilman uusia rikoksia. Tämä muuttui 24. elokuuta 1996, kun hän kuristi entisen vaimonsa kuoliaaksi Riihimäellä. Teon motiivina oli jälleen kerran alkoholi ja kontrollin menetys.
Hänet tuomittiin seitsemän vuoden vankeusrangaistukseen. Pasanen vapautui vankilasta vuonna 2000. Tämä uusi rikos lujitti entisestään hänen maineensa yhtenä Suomen vaarallisimmista rikollisista.
”Kahdeksan surmanluotia” – taiteellinen kuvaus tapahtumista
Vuonna 1972 ohjaaja Mikko Niskanen julkaisi neliosaisen televisiosarjan Kahdeksan surmanluotia, joka perustui löyhästi Pasasen tapaukseen. Niskanen näytteli itse pääosaa ja toi realistisesti esiin suomalaisen maaseudun ahdingon, alkoholismista kumpuavat perheongelmat ja yksilön ajautumisen epätoivoon.
Sarja on yhä yksi suomalaisen televisiohistorian arvostetuimmista tuotannoista. Se voitti useita Jussi-palkintoja ja on yhä ajankohtainen esitys yhteiskunnallisista ongelmista, jotka ovat edelleen osa suomalaista todellisuutta.
Pasasen vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan
Tauno Pasasen tekojen jälkipyykki näkyi monella tasolla suomalaisessa yhteiskunnassa. Pihtiputaan poliisisurmat johtivat muun muassa seuraaviin muutoksiin:
- Poliisien varustuksen kehittäminen: Tapaus toi esiin tarpeen varustaa poliisit paremmin kenttätilanteisiin, erityisesti maaseudulla.
- Alkoholin ja mielenterveyden rooli rikoksissa: Tapaus nosti esille, kuinka päihteet ja mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa väkivaltaisiin tekoihin.
- Yhteiskunnallinen keskustelu köyhyydestä ja syrjäytymisestä: Pasasen tausta osoitti, kuinka syrjäytyminen voi pahimmillaan johtaa tragedioihin.
Yhteenveto
Tauno Pasasen tekemä rikos on yksi Suomen rikoshistorian synkimmistä. Neljän poliisin murha Pihtiputaalla muistetaan edelleen vuosikymmenten jälkeen. Tapaus pakotti yhteiskunnan katsomaan peiliin: poliisin asema, viranomaisten turvallisuus ja syrjäseutujen oikeusturva nousivat keskusteluun, johon palattiin vielä vuosienkin päästä. Pasasen nimi kantaa mukanaan varjoa, joka ei unohdu – ei Pihtiputaalla, eikä koko Suomessa.