Onni Sarmaste tuli suomalaisille tutuksi keväällä 2020, kun hänen yrityksensä toimitti Huoltovarmuuskeskukselle (HVK) käyttökelvottomia kasvomaskitarvikkeita koronapandemian alkuvaiheessa. Tapaus sai valtavasti huomiota mediassa ja herätti kysymyksiä siitä, kuinka näin merkittävä virhe julkisessa hankinnassa saattoi tapahtua. Joulukuussa 2024 saatiin yksi luku lisää tähän saagaan, kun Helsingin käräjäoikeus antoi päätöksensä HVK:n ja Sarmasteen välisessä riita-asiassa.
Kuka on Onni Sarmaste?
Onni Sarmaste on suomalainen liikemies, jolla on taustaa erityisesti pikavippiyhtiöiden parista. Ennen korona-aikaa hänellä oli jo rikosrekisteri, johon kuului muun muassa talousrikoksia, pahoinpitelyjä ja rattijuopumuksia. Vaikka Sarmaste ei ollut julkisuudessa tunnettu nimi ennen pandemiaa, hän nousi otsikoihin keväällä 2020, kun hänen yrityksensä sai huomattavan kasvomaskitilauksen Huoltovarmuuskeskukselta.
Kasvomaskikaupat keväällä 2020
Pandemian alkuvaiheessa Suomi – kuten monet muutkin maat – kärsi akuuteista suojavarustepuutteista. HVK solmi kiireellä sopimuksia toimittajien kanssa, ja yksi merkittävimmistä oli Sarmasteen yrityksen kanssa tehty sopimus. HVK maksoi lähes 5 miljoonaa euroa hengityssuojaimista, jotka toimitettiin Kiinasta.
Pian toimituksen jälkeen kävi ilmi, että maskit eivät täyttäneet sairaalakäyttöön vaadittuja standardeja. Niitä ei voitu hyödyntää terveydenhuollossa, ja HVK katsoi tulleensa huijatuksi. Tilanne johti laajaan kohuun, johon liittyi sekä median kiinnostus että poliittinen paine HVK:n toimintatapojen tarkasteluun.
Oikeudenkäynti ja tuomio joulukuussa 2024
Joulukuussa 2024 Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa HVK:n nostamassa kanteessa. Oikeuden mukaan Sarmaste ei ollut toimittanut sovitun laatuisia hengityssuojaimia, ja sopimus oli purettavissa. Oikeus määräsi Sarmasteen palauttamaan HVK:lle:
- 4,49 miljoonaa euroa maksettuja varoja
- 183 000 euroa oikeudenkäyntikuluja
Tuomion perusteella Sarmasteen toimitukset eivät täyttäneet laatuvaatimuksia, eikä HVK:lla ollut muuta mahdollisuutta kuin purkaa sopimus.
Pandora-papereiden yhteys
Vuonna 2021 Sarmaste liitettiin myös kansainväliseen Pandora-papereiden tietovuotoon. Näiden tietojen mukaan hän omisti yhtiöitä veroparatiiseissa, kuten Kyproksella ja Brittiläisillä Neitsytsaarilla. Näitä yhtiöitä käytettiin varojen siirtämiseen ja mahdollisesti verotuksen välttämiseen.
Paljastukset herättivät entistä enemmän epäilyksiä Sarmasteen liiketoiminnan läpinäkyvyydestä ja siitä, miten hyvin HVK oli tehnyt taustaselvityksensä ennen sopimuksen solmimista.
HVK:n virheistä ja vastuista
Tapauksen seurauksena useita virkamiehiä joutui vastuuseen HVK:ssa. Kritiikki kohdistui erityisesti siihen, miksi liikemiehen taustoja ei tarkistettu huolellisemmin ennen suurten summien maksamista. Tapaus johti myös siihen, että Suomessa ryhdyttiin tarkastelemaan julkisten hankintojen riskienhallintaa aiempaa tarkemmin.
Miten Sarmaste reagoi?
Onni Sarmaste on julkisuudessa puolustautunut useaan otteeseen, ja hän on syyttänyt viranomaisia ja mediaa ajojahdista. Hän on toistuvasti kiistänyt huijanneensa ketään ja on väittänyt, että toimitukset tehtiin parhaan tiedon ja kyvyn mukaan. Tuomion jälkeen Sarmasteen kommentteja ei ole julkisuuteen juuri saatu, mutta hänen odotetaan valittavan päätöksestä hovioikeuteen.
Yhteenveto
Onni Sarmaste on yksi näkyvimmistä ja kiistanalaisimmista henkilöistä Suomen pandemiavuosien historiassa. Hänen tarinansa on esimerkki siitä, kuinka epäselvät liiketoimet ja viranomaisten puutteellinen valvonta voivat johtaa suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
Tapauksella on ollut pitkäkestoisia vaikutuksia suomalaisiin viranomaiskäytäntöihin ja hankintaprosessien valvontaan – ja se toimii muistutuksena siitä, että läpinäkyvyys, vastuullisuus ja taustojen tarkistus ovat olennaisia myös kiireellisissä tilanteissa.