Heikki Mansikka (FT, everstiluutnantti evp.) on suomalainen tutkija, entinen Hornet-hävittäjälentäjä ja kirjailija, joka tunnetaan erityisesti ilmasodankäynnin inhimillisten tekijöiden tutkimuksestaan. Hän toimii Insta Groupissa Chief Air Combat Scientist -roolissa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa dosenttina. Mansikan ura yhdistää yli kahden vuosikymmenen lentokokemuksen ja vahvan akateemisen työn, mikä tekee hänestä ainutlaatuisen asiantuntijan niin sotilasilmailussa kuin tiimisuorituksen kehittämisessä.
Ura Ilmavoimissa
Mansikan sotilasura kesti lähes 20 vuotta, jonka aikana hän lensi Hornet-hävittäjillä, toimi lennonopettajana sekä hävittäjälaivueen komentajana. Kokemukset operatiivisesta toiminnasta ja vaativista koulutustilanteista loivat perustan hänen myöhemmälle tutkimustyölleen.
Hornet-ohjaamossa hän oppi, miten nopea päätöksenteko, tilannetietoisuus ja saumaton tiimityö voivat ratkaista onnistumisen ja epäonnistumisen rajatilanteissa.
Tutkimus ja akateeminen työ
Lentouransa jälkeen Mansikka suuntasi tutkimukseen. Hänen keskeisiä aiheitaan ovat:
- Tilannetietoisuus (situational awareness, SA): miten yksilöt ja tiimit hahmottavat muuttuvan tilanteen ja pitävät sen jaettuna ymmärryksenä.
- Mentaalinen kuormitus: miten lentäjien ja tiimien kuormitusta voidaan mitata tarkasti esimerkiksi NASA-TLX-menetelmällä.
- Tiimisuoritus: miten suoritusta voidaan arvioida normatiivisesti ja miten löydökset siirretään koulutukseen.
- Simulaatiot (LVC – live, virtual, constructive): yhdistelmä todellisia koneita, simulaattoreita ja virtuaalisia vastustajia, jolla voidaan kehittää kustannustehokasta koulutusta.
Tutkimus ei jää vain teoriaan, vaan sillä on suora vaikutus Ilmavoimien koulutukseen ja suorituskykyyn.
Keskeiset löydökset
Mansikan tutkimuksissa on havaittu muun muassa:
- Kuorman mittaus lennon aikana: lennon aikainen arviointi antaa tarkempaa tietoa kuin jälkikäteen tehty kysely.
- Tiimin yhteinen tilannetietoisuus: ratkaisee monessa tapauksessa lopputuloksen – yhdenmukaisuus on tärkeää, mutta ratkaisevampaa on oikea-aikainen yhteinen ymmärrys.
- Koordinaatio: parhaat tulokset saavutetaan, kun eksplisiittinen (puheviestintä) ja implisiittinen (jaettu ymmärrys) koordinaatio tukevat toisiaan.
- Optimaalinen kuormitustaso: liiallinen tai liian vähäinen kuormitus heikentää suorituskykyä – tärkeää on löytää tasapaino.
Kirjailijana: Hornet-lentäjä ja Voittava joukkue
Mansikka on myös kirjailija. Hänen teoksensa tarjoavat sekä ilmailun ystäville että laajemmalle yleisölle näkemyksiä huippusuoritusympäristöistä:
- Hornet-lentäjä (WSOY, 2023): elämäkerrallinen tietokirja, joka kuvaa matkaa Hornet-ohjaamoon ja johtamiseen. Teos voitti Vuoden 2023 ilmailukirja -palkinnon.
- Voittava joukkue – Hornet-lentäjän opit tiimityöhön (WSOY, 2025): teos, joka avaa hävittäjälentäjän oppeja tiimityöhön, johtamiseen ja päätöksentekoon paineen alla.
Molemmat kirjat ovat saaneet paljon huomiota ja kiinnostavat erityisesti suomalaisia lukijoita, joita kiehtovat sekä puolustusteemat että tiimityön kehittäminen.
Merkitys suomalaiselle yleisölle
Heikki Mansikan työ ei rajoitu vain sotilasilmailuun. Hänen tutkimuksensa ja kirjansa tarjoavat oivalluksia, joita voidaan soveltaa:
- Liike-elämässä: tiimien johtaminen ja päätöksenteko paineen alla.
- Urheilussa: yhtenäinen pelitilanteen hahmotus ja yhteistyön parantaminen.
- Koulutuksessa: optimaalisen oppimiskuorman tunnistaminen.
Suomalaisille Mansikka on esimerkki siitä, miten käytännön kokemus ja tiede voivat yhdistyä tavalla, joka hyödyttää sekä puolustusta että koko yhteiskuntaa.
Yhteenveto
Heikki Mansikka on poikkeuksellinen yhdistelmä Hornet-lentäjää, tutkijaa ja kirjailijaa. Hän tuo yhteen kokemuksen huippusuoritusympäristöistä ja akateemisen tarkkuuden, minkä ansiosta hänen työnsä vaikuttaa niin Ilmavoimien suorituskykyyn kuin suomalaisiin tiimeihin laajemminkin.
Olipa kyseessä tilannetietoisuuden mittaaminen, tiimisuorituksen kehittäminen tai johtajuuden oppien soveltaminen siviilielämään, Mansikan panos on merkittävä ja ajankohtainen.