Heikki Juutinen on 26. tammikuuta 2004 syntynyt suomalainen mies, joka tunnetaan yhtenä kolmesta Koskelan henkirikoksesta tuomitusta nuoresta. Hän oli tapahtumahetkellä 16-vuotias. Vuonna 2026 Heikki Juutinen on 22-vuotias.
Juutisesta ei ole saatavilla laajaa julkista elämäkertaa, eikä hän ole julkisuuden henkilö tavanomaisessa merkityksessä. Hänen nimensä tuli tunnetuksi Helsingin Koskelassa joulukuussa 2020 tapahtuneen vakavan väkivaltarikoksen ja sitä seuranneen oikeudenkäynnin kautta.
Kuka on Heikki Juutinen?
Heikki Evert Juutinen syntyi 26. tammikuuta 2004. Hänen lapsuudestaan, koulutuksestaan tai perheestään ei ole julkaistu kattavia ja luotettavasti vahvistettuja tietoja.
Verkossa liikkuu erilaisia väitteitä hänen taustastaan ja yksityiselämästään. Suuri osa niistä perustuu keskustelupalstoihin tai nimettömiin kirjoituksiin, joten niitä ei tule pitää tosiasioina. Varmistetut julkiset tiedot liittyvät pääasiassa Koskelan henkirikoksen esitutkintaan ja oikeuskäsittelyyn.
Koskelan henkirikos vuonna 2020
Koskelan henkirikos tapahtui Helsingin Koskelan sairaala-alueella 4. joulukuuta 2020. Uhrina oli 16-vuotias poika, joka tunsi osan tekijöistä jo lapsuudesta lähtien.
Poliisin esitutkinnassa selvisi, että uhri oli ollut kaveriporukassa muita alisteisemmassa asemassa. Häneen oli kohdistettu kiusaamista ja väkivaltaa jo ennen kuolemaan johtanutta iltaa. Poliisi kuvasi tapahtumia pitkään jatkuneeksi väkivaltaiseksi kiusaamiseksi.
Tapahtumailtana uhri houkuteltiin Koskelan sairaala-alueelle. Käräjäoikeuden mukaan häneen kohdistettiin yli kolmen tunnin ajan raakaa, julmaa ja nöyryyttävää väkivaltaa. Vakavasti loukkaantunut nuori jätettiin lopulta tiedottomana kylmään ulkoilmaan, eikä kukaan paikalla olleista kutsunut hänelle apua.
Uhri löydettiin kuolleena maanantaina 7. joulukuuta 2020. Poliisin tutkimuksissa hänen vartalostaan löydettiin lukuisia eri tavoin aiheutettuja vammoja.
Heikki Juutisen rooli tapahtumissa
Heikki Juutinen oli yksi kolmesta tapahtumiin osallistuneesta nuoresta. Kaikki kolme olivat syntyneet vuonna 2004 ja olivat tekohetkellä 16-vuotiaita.
Käräjäoikeus katsoi vastaajien toimineen yhdessä ja yhteisymmärryksessä. Oikeuden mukaan jokainen heistä osallistui tekoon tavalla, joka muodosti yhteisen rikosoikeudellisen vastuun. Vastaajien henkilökohtaisen osallistumisen laajuudessa oli kuitenkin eroja, ja tämä vaikutti heidän saamiensa rangaistusten pituuksiin.
Heikki Juutinen sai kolmikon lyhimmän kokonaisrangaistuksen, kahdeksan vuotta ja kaksi kuukautta ehdotonta vankeutta. Lyhyempi rangaistus ei tarkoittanut, että oikeus olisi pitänyt häntä sivullisena. Hänet tuomittiin muiden vastaajien tavoin nuorena henkilönä tehdystä murhasta.
Heikki Juutisen tuomio
Helsingin käräjäoikeus antoi ratkaisunsa 3. syyskuuta 2021. Kolmelle vastaajalle määrättiin kymmenen vuoden ja yhden kuukauden, yhdeksän vuoden ja kahden kuukauden sekä kahdeksan vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistukset.
Heikki Juutisen kahdeksan vuoden ja kahden kuukauden kokonaisrangaistukseen sisältyi murhan lisäksi muita rikoksia. Kaikki kolme vastaajaa oli todettu mielentilatutkimuksissa syyntakeisiksi. Tämä tarkoittaa, että heidän katsottiin ymmärtäneen tekojensa luonne ja seuraukset.
Vastaajat kiistivät oikeudessa tahallisen henkirikoksen. Käräjäoikeus ei hyväksynyt tätä näkemystä. Oikeuden mukaan heidän täytyi pitää uhrin kuolemaa varsin todennäköisenä väkivallan seurauksena. Teko arvioitiin murhaksi erityisen raa’an ja julman tekotavan vuoksi.
Miksi tuomio ei ollut elinkautinen?
Suomessa alle 18-vuotiaana tehdystä murhasta ei tuomita elinkautista vankeusrangaistusta. Rangaistus määrätään nuorena henkilönä tehdystä rikoksesta lievennetyn asteikon perusteella.
Tekijöiden alaikäisyys vaikutti siten heidän saamiensa rangaistusten pituuksiin. Siitä huolimatta Koskelan tapauksessa määrätyt tuomiot olivat alaikäisille poikkeuksellisen pitkiä.
Tuomitut ilmoittivat aluksi tyytymättömyytensä käräjäoikeuden ratkaisuun. Kukaan heistä ei kuitenkaan tehnyt valitusta määräajassa. Käräjäoikeuden tuomiot jäivät tämän vuoksi lainvoimaisiksi lokakuussa 2021.
Tekijät velvoitettiin myös maksamaan uhrin vanhemmille korvauksia. Kummallekin vanhemmalle määrättiin 12 000 euroa kärsimyskorvausta, josta tuomitut vastasivat yhteisvastuullisesti.
Heikki Juutinen nykyään
Heikki Juutisen nykyisestä elämästä ei ole saatavilla kattavaa ja luotettavasti vahvistettua julkista tietoa. Hänen mahdollisesta opiskelustaan, ammatistaan tai asuinpaikastaan ei siksi ole perusteltua esittää yksityiskohtaisia väitteitä.
Alle 21-vuotiaana rikoksen tehnyt ensikertalainen voi Suomessa päästä ehdonalaiseen vapauteen suoritettuaan tietyin edellytyksin kolmasosan rangaistuksestaan. Myös tutkintavankeudessa vietetty aika luetaan osaksi suoritettua rangaistusta. Ehdonalainen vapautuminen ei kuitenkaan kumoa tuomiota, vaan loppuosa rangaistuksesta jatkuu koeajan alaisena.
Juutisen tilanteesta kirjoitettaessa on tärkeää erottaa toisistaan yleiset vankeusrangaistuksia koskevat säännöt ja vahvistetut tiedot hänen henkilökohtaisesta tilanteestaan.
Koskelan tapauksen vaikutukset
Koskelan henkirikos herätti laajan keskustelun nuorten väkivallasta, pitkäaikaisesta kiusaamisesta ja aikuisten vastuusta. Erityisesti pohdittiin, miksi uhrin kokema väkivalta ei tullut riittävän ajoissa viranomaisten tietoon.
Poliisi selvitti erikseen koulun ja lastensuojelun toimintaa. Selvityksessä ei löydetty riittäviä perusteita epäillä viranhaltijoita rikoksista. Tapaus kuitenkin osoitti, kuinka vaikeaa suljetussa kaveripiirissä tapahtuvan väkivallan tunnistaminen voi olla.
Heikki Juutinen tunnetaan edelleen ennen kaikkea Koskelan murhasta saamastaan tuomiosta. Tapaus muistuttaa siitä, että väkivaltaiseen kiusaamiseen on puututtava mahdollisimman aikaisin ja jokainen nuoren kertoma tai havaittu väkivallanteko on otettava vakavasti.