Eriikka Maalismaa (20.8.1980–19.12.2024) kuului suomalaisen klassisen musiikin vaikuttavimpiin ja persoonallisimpiin viulisteihin. Hänet tunnettiin poikkeuksellisesta musikaalisuudesta, vahvasta taiteellisesta näkemyksestä ja kyvystä liikkua luontevasti perinteisen orkesterityön, kamarimusiikin ja uuden musiikin välillä. Maalismaan elämäntyö ulottui lavalta levytyksiin, kulttuuritapahtumien kehittämiseen ja laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun musiikkialan rakenteista. Hänen poismenonsa joulukuussa 2024 oli suuri menetys suomalaiselle kulttuurikentälle.
Lapsuus ja musiikillinen herääminen
Eriikka Maalismaa syntyi Oulussa ja aloitti viuluopinnot jo kuusivuotiaana Kemissä. Varhainen kosketus musiikkiin antoi vahvan perustan pitkäjänteiselle ja määrätietoiselle uralle. Lahjakkuus tuli nopeasti esiin, ja opinnot jatkuivat Oulussa ennen siirtymistä Helsinkiin Sibelius-Akatemiaan. Jo opiskeluvuosina Maalismaata pidettiin muusikkona, jolla oli oma ääni ja kyky yhdistää tekninen tarkkuus ilmaisulliseen rohkeuteen.
Opinnot ja kansainvälinen näkökulma
Sibelius-Akatemian lisäksi Maalismaa täydensi osaamistaan ulkomailla. Hän opiskeli Berliinissä Universität der Künste -yliopistossa ja suoritti kamarimusiikkidiplomin Tukholman Edsbergin musiikki-instituutissa. Kansainväliset opinnot laajensivat hänen taiteellista ajatteluaan ja antoivat valmiudet toimia monenlaisissa musiikillisissa ympäristöissä. Tämä näkyi myöhemmin hänen urallaan kyvyssä sopeutua erilaisiin orkestereihin, kokoonpanoihin ja tyylillisiin vaatimuksiin.
Ura orkesterimuusikkona ja konserttimestarina
Ammattilaisurallaan Maalismaa toimi sekä solistina että orkesterimuusikkona. Vuonna 2006 hänet valittiin Helsingin kaupunginorkesteriin, jossa hän myöhemmin työskenteli konserttimestarina. Tehtävä vaati paitsi huippuluokan soittoa myös johtajuutta, yhteistyökykyä ja vastuunkantoa koko orkesterin ilmaisusta. Maalismaa oli tunnettu tarkasta mutta inspiroivasta työskentelytavastaan.
Hän esiintyi myös useiden muiden merkittävien orkestereiden kanssa Suomessa ja ulkomailla, mukaan lukien Euroopan kamariorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Oulun kaupunginorkesteri sekä kansainväliset vierailut esimerkiksi Australian Chamber Orchestrassa ja BBC Symphony Orchestra -orkesterissa. Tämä laaja kokemus teki hänestä yhden sukupolvensa monipuolisimmista viulisteista.
Freelancer-ura ja kamarimusiikki
Orkesterityön ohella Eriikka Maalismaa toimi aktiivisesti freelancer-muusikkona. Hän oli kysytty kamarimuusikko ja esiintyi säännöllisesti festivaaleilla, kuten Kuhmon Kamarimusiikissa. Kamarimusiikki oli hänelle paitsi taiteellinen ilmaisumuoto myös dialogi muiden muusikoiden kanssa. Hänen soitossaan yhdistyivät herkkyys, älyllinen syvyys ja vahva läsnäolo, jotka tekivät jokaisesta esityksestä tunnistettavan.
Uuden musiikin puolestapuhuja
Yksi Maalismaan uran keskeisistä piirteistä oli sitoutuminen uuden musiikin esittämiseen. Hän teki tiivistä yhteistyötä suomalaisten säveltäjien kanssa ja tilasi uusia teoksia, kantaesittäen muun muassa Veli Kujalan ja Jouni Hirvelän viulukonserttoja. Tämä osoitti hänen halunsa kehittää viulurepertuaaria ja tukea elävää säveltaidetta, ei vain vaalia klassista kaanonia.
Levytykset ja tunnustukset
Eriikka Maalismaan levytysura toi hänelle myös laajempaa julkista tunnustusta. Vuonna 2019 julkaistu Robert Schumannin viulusonaatit -levy pianisti Emil Holmströmin kanssa sai erinomaisen vastaanoton ja palkittiin Emma-palkinnolla vuoden parhaana klassisen musiikin levytyksenä. Levyä kiitettiin syvällisestä tulkinnasta ja saumattomasta yhteistyöstä. Yhteistyö Holmströmin kanssa jatkui myöhemmin Amy Beachin ja Richard Straussin sonaatteja sisältäneellä levytyksellä vuonna 2021.
Klassinen musiikki lähemmäs yleisöä
Maalismaa oli myös aktiivinen kulttuurivaikuttaja. Hän oli mukana luomassa Klassinen Hietsu -konserttisarjaa Helsingin Hietsun paviljongissa sekä toimi Wonderfeel Helsinki -tapahtuman kuraattorina. Näiden projektien kautta hän pyrki tuomaan klassista musiikkia uusiin ympäristöihin ja madaltamaan kynnystä sen kohtaamiseen. Hänen työnsä osoitti, että klassinen musiikki voi olla elävää, ajankohtaista ja helposti lähestyttävää.
Avoimuus ja keskustelun avaaminen
Eriikka Maalismaa osallistui myös tärkeään yhteiskunnalliseen keskusteluun musiikkialan ongelmista. Hän kertoi kokemuksistaan seksuaaliseen häirintään ja valta-asetelmien väärinkäyttöön liittyen, tuoden esiin rakenteellisia epäkohtia klassisen musiikin kentällä. Hänen avoimuutensa rohkaisi monia muita ja vaikutti siihen, että vaikeista aiheista alettiin puhua aiempaa avoimemmin.
Kuolema ja pysyvä perintö
Eriikka Maalismaa menehtyi 19. joulukuuta 2024 nopeasti edenneen sairauden seurauksena vain 44 vuoden iässä. Hänen poismenonsa herätti laajaa surua ja kiitollisuutta siitä, mitä hän ehti urallaan saavuttaa. Maalismaan perintö elää hänen levytyksissään, kantaesitetyissä teoksissa, tapahtumissa ja niissä ihmisissä, joita hän inspiroi. Hän jää historiaan muusikkona, joka uskalsi kulkea omaa tietään ja rikastutti suomalaista musiikkikulttuuria poikkeuksellisella tavalla.