Ben Furman on suomalainen psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, tietokirjailija ja kouluttaja. Hänet tunnetaan erityisesti ratkaisukeskeisen psykoterapian puolestapuhujana sekä lasten haasteiden käsittelyyn tarkoitetun Muksuoppi-menetelmän kehittäjänä. Furman on tehnyt pitkän ja kansainvälisen uran, jonka aikana hän on kouluttanut ammattilaisia kymmenissä maissa.
Suurelle suomalaiselle yleisölle Ben Furman tuli tutuksi myös televisiosta ja radiosta. Hänen tapansa puhua mielenterveydestä, kasvatuksesta ja ihmisten ongelmista on käytännönläheinen. Vaikeuksien syiden pitkällisen analysoinnin sijasta hän korostaa voimavaroja, tavoitteita ja pieniä askelia kohti parempaa tulevaisuutta.
Kuka on Ben Furman?
Ben Furman syntyi vuonna 1953 Helsingissä. Hän täytti 73 vuotta vuonna 2026. Furman on asunut suuren osan elämästään Helsingissä, jossa hän aloitti myös lääketieteen opinnot heti ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen vuonna 1972.
Hänen vanhempansa syntyivät Suomessa, mutta suvun tausta ulottuu maan rajojen ulkopuolelle. Furmanin äidinpuoleiset isovanhemmat tulivat Ukrainasta ja isänpuoleiset isovanhemmat Puolasta. He saapuivat Suomeen pakolaisina sotien välisenä aikana.
Ben Furman valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1979. Valmistumisensa jälkeen hän suoritti siviilipalveluksen Ivalossa ja työskenteli terveyskeskuslääkärinä noin kahden vuoden ajan.
Koulutus ja ura psykiatrina
Palattuaan Helsinkiin vuonna 1982 Ben Furman aloitti erikoistumisen psykiatriaan. Erikoistumiskoulutukseen kuului työskentelyä sekä sairaala- että avohoidossa. Hän hankki kokemusta myös lastenpsykiatriasta ja valmistui psykiatrian erikoislääkäriksi vuonna 1986.
Psykiatriaan erikoistumisen aikana Furman opiskeli työnsä ohessa perheterapiaa. Hän sai erityistason psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuden vuonna 1995 ja vaativan erityistason psykoterapeutin pätevyyden vuonna 2007.
Furman kiinnostui jo uransa alkuvaiheessa siitä, miten ihmisiä voidaan auttaa ilman, että keskustelu keskittyy ainoastaan ongelmiin, diagnooseihin tai menneisyyden vaikeuksiin. Tämä kiinnostus johti ratkaisukeskeisen työotteen kehittämiseen ja opettamiseen.
Ben Furman ja ratkaisukeskeinen terapia
Ratkaisukeskeisessä terapiassa huomio suunnataan ihmisen toivomaan tulevaisuuteen. Keskustelussa pohditaan, millaista elämä olisi ongelman helpottuessa ja mitä pieniä muutoksia tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi.
Menneisyyttä ei kielletä tai vähätellä, mutta sen ei myöskään ajatella määräävän koko tulevaisuutta. Asiakasta autetaan tunnistamaan omat vahvuutensa, aikaisemmat onnistumisensa ja ympärillään olevat ihmiset, joilta hän voi saada tukea.
Ben Furmanin työskentelyssä korostuvat:
- selkeiden ja saavutettavien tavoitteiden asettaminen
- ihmisen vahvuuksien tunnistaminen
- pienten onnistumisten huomioiminen
- toivon ja motivaation vahvistaminen
- läheisten ottaminen mukaan muutokseen
- käytännöllisten ratkaisujen etsiminen
Furman perusti yhdessä pitkäaikaisen työtoverinsa Tapani Aholan kanssa Lyhytterapiainstituutin. He ovat kouluttaneet suuren määrän terapia-, kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia sekä kirjoittaneet yhdessä useita kirjoja.
Muksuoppi auttaa muuttamaan ongelmat taidoiksi
Muksuoppi eli kansainväliseltä nimeltään Kids’ Skills on Ben Furmanin tunnetuimpia menetelmiä. Se on suunniteltu auttamaan lapsia erilaisten tunne-elämään, käyttäytymiseen ja arjen hallintaan liittyvien vaikeuksien kanssa.
Menetelmän keskeinen ajatus on yksinkertainen: lapsella ei nähdä olevan vain ongelmaa, vaan jokin taito, joka hänen täytyy opetella. Jos lapsen on esimerkiksi vaikea odottaa omaa vuoroaan, huomio suunnataan odottamisen harjoittelemiseen. Näin lapsi ei joudu kokemaan itseään ongelmalliseksi.
Lapsi osallistuu taidon valitsemiseen ja saa vaikuttaa siihen, kuinka sitä harjoitellaan. Vanhemmat, opettajat, sisarukset ja muut läheiset voivat toimia kannustajina. Kun edistystä tapahtuu, onnistuminen huomataan ja siitä annetaan myönteistä palautetta.
Muksuopissa korostetaan yhteistyötä, luovuutta ja leikkimielisyyttä. Menetelmän tarkoituksena ei ole syyllistää lasta tai hänen vanhempiaan, vaan löytää rakentava tapa edetä yhdessä. Muksuoppia koskevia kirjoja ja koulutuksia on julkaistu useilla kielillä, ja sertifioituja ohjaajia toimii eri puolilla maailmaa.
Ben Furmanin kirjat
Ben Furman on kirjoittanut uransa aikana lukuisia tietokirjoja. Niiden aiheita ovat muun muassa psykoterapia, lastenkasvatus, työhyvinvointi, valmennus, ihmissuhteet ja vaikeista kokemuksista selviytyminen.
Yksi hänen tunnetuimmista teoksistaan on Koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Kirjan ajatuksena on, ettei vaikea lapsuus välttämättä estä onnellisen ja tasapainoisen aikuiselämän rakentamista. Ihminen voi tarkastella menneisyyttään uusista näkökulmista ja löytää kokemuksistaan myös vahvuuksia.
Muksuoppia käsittelevät teokset ovat puolestaan suunnattuja erityisesti vanhemmille, kasvattajille ja lasten parissa työskenteleville ammattilaisille. Furman on julkaissut Tapani Aholan kanssa myös ratkaisukeskeistä terapiaa, työyhteisöjen kehittämistä ja yhteistyötä käsitteleviä kirjoja.
Furmanin teoksia on käännetty yli 20 kielelle. Niiden kansainvälinen suosio kertoo siitä, että hänen esittämänsä menetelmät ovat sovellettavissa erilaisissa kulttuureissa ja elämäntilanteissa.
Kansainvälinen kouluttaja
Ben Furman on opettanut ratkaisukeskeistä terapiaa, valmennusta ja kasvatusta viidellä mantereella. Omien tietojensa mukaan hän on luennoinut noin 44 maassa.
Hänen koulutuksensa on suunnattu psykoterapeuttien lisäksi muun muassa lääkäreille, psykologeille, opettajille, sosiaalityöntekijöille, valmentajille ja esihenkilöille. Ratkaisukeskeisiä menetelmiä voidaan hyödyntää terapiatyön lisäksi kouluissa, perheissä ja työyhteisöissä.
Furmanin ja Aholan kehittämä ReTeaming on esimerkki menetelmästä, jota käytetään yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden valmennuksessa. Siinä tavoitteet muutetaan konkreettisiksi askeliksi ja edistystä rakennetaan osallistujien vahvuuksien ja yhteistyön varaan.
Ben Furman televisiossa ja radiossa
Ben Furman juonsi Yle TV1:ssä vuosina 1998–2006 omaa nimeään kantanutta keskusteluohjelmaa. Ohjelmassa käsiteltiin elämän kriisejä, mielenterveyttä ja ongelmista selviytymistä.
Ohjelman vieraat kertoivat omista kokemuksistaan ja siitä, mikä oli auttanut heitä pääsemään eteenpäin. Furmanin tavoitteena oli tuoda esille ihmisten selviytymiskykyä ja näyttää, ettei vaikea tilanne välttämättä ole pysyvä.
Hän on työskennellyt myös radiossa ja osallistunut lukuisiin keskusteluohjelmiin, haastatteluihin sekä podcasteihin. Mediaesiintymiset ovat tehneet hänestä yhden Suomen tunnetuimmista psykoterapian asiantuntijoista.
Perhe ja yksityiselämä
Ben Furman asuu Helsingissä avopuolisonsa kanssa. Hänellä on kaksi tytärtä ja kaksi lastenlasta. Furman on puhunut julkisuudessa isovanhemmuudesta ja lasten kanssa vietetyn ajan merkityksestä, mutta hän on pitänyt läheistensä tarkemmat henkilötiedot poissa julkisuudesta.
Nykyään hän jatkaa kirjoittamista, kouluttamista ja digitaalisten työkalujen kehittämistä. Hän on ollut mukana luomassa verkkokursseja, itsehoitotyökaluja ja Muksuoppi-sovellusta, jotka tuovat ratkaisukeskeisiä menetelmiä vanhempien ja ammattilaisten saataville.
Ben Furmanin merkitys
Ben Furman on vaikuttanut merkittävästi ratkaisukeskeisen terapian tunnettuuteen Suomessa. Hän on tehnyt monimutkaisista psykologisista aiheista ymmärrettäviä ja tarjonnut käytännön keinoja muutoksen rakentamiseen.
Hänen ajattelunsa ytimessä on näkemys siitä, että ihminen on enemmän kuin ongelmansa. Vaikka menneisyyttä ei voi muuttaa, tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Tämä toivoa, yhteistyötä ja pieniä onnistumisia korostava sanoma on tehnyt Ben Furmanista tunnetun psykiatrin, kirjailijan ja kansainvälisesti arvostetun kouluttajan.